Kahdenlaisia haasteita

Jos en nyt ihan kieri itsesäälissä, niin pientä ahdistusta sentään pukkaa. Nyt kun olen sairauslomalla ja todennut että pystyn syömään normaalia ruokaa, niin on sitten tapahtunut repsahduksiakin. Päätin että jouluna voin herkutella laskematta kaloreita, mutta koska se meni sappivaivojen vuoksi mönkään, niin ajattelin että voin nyt sitten hallitusti ottaa joululta säästettyjä herkkuja. Jep...hallitusti my ass, oikein ärsytää kuinka nopeasti sitä palaa vanhoihin herkuttelutapoihin ja epäsäännölliseen ruokailuun. Mikä ihme siinä onkin että pitää silti ottaa vielä yksi herkku, vaikka tietää että ei pitäisi ja olotilakaan ei ole hyvä.

Lohduttavaa tässä on ollut se että näinä parina päivänä ei paino ole kuitenkaan noussut, vaan pysynyt ihan samassa. Mutta olotila on sitten sitäkin turvonneempi. No ei tässä auta muu kuin taistella itsensä irti sokerikoukusta. Nyt voisi olla hyvä hetki sovittaa niitä farkkuja, jotka olivat mun päällä ensimmäisessä punnituksessa kun ene-ryhmä aloitti :)

Pitää nyt miettiä
kannattiko - ei
mitä tästä nyt  hyötyi - ei mitään

Toisaalta ensimmäinen repsahdus neljään kuukauteen eikä tässä nyt olla kaikkia menetetty.

Sitten toisenlaisiin haasteisiin, facebook on nyt pullollaan näitä 30 päivän lihaskuntohaasteita. Päätin että osallistun itsekin, kunhan saan aloittaa harjoittelun. Lihasvoima on se mitä kroppa nyt kaipaakin. Ja järki päässä pitää lähteä näihin haasteisiin, jos joku tuntuu mahdottomalta niin paikkojaan ei pidä rikkoa. Mutta toisaalta pitää mennä sietokyvyn rajoilla että saa tuloksia.
Tämä on ensimmäinen haasteeni, jonka tosiaan aloitan aikaisintaan parin viikon päästä http://myglowlife.com/2013/10/18/30-day-plank-challenge/
ja tässä toinen mitä ajattelin, mutta toistomäärät tuntuvat niin kovilta että en tiedä riittääkö poweri https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3c45BWHmkPXAbKOk_xUfv1WoK-GqAd3eh7Ud4PfqSowXIKx3nLVGAE7XsfVv9lXvH3mPRCMZmXebmsQ1cOy1TDsnL_GvGe7-cbfBmvju6ESOOlK2dLNByIKgtmStF5zwLW230JkF3gksn/s640/435451-7-1363799180801.jpg
Palaan haasteisiin tarkemmin kun ne ovat ajankohtaisia.

Jes, yksi tavoite rikki

Tänään aamupaino näytti sellaisia lukemia, että kokonaispudotus on -30,4kg! Olen älyttömän tyytyväinen ja onnessani tästä saavutuksesta. Tästä on hyvä jatkaa kohti päämäärää.
Mulla oli tosiaan sappileikkaus viime keskiviikkona, leikkaus meni hyvin ja nyt pari viikkoa ollaan hissukseen. Ihan huippua on se että olen nyt syönyt normaalia ruokaa ilman oireita! Luulen myös että painonpudotus lähti taas käyntiin kun ruokailu normalisoitui, vai lähteekö nousemaan kun kalorimäärät nousevat myös? No se jää nähtäväksi ja joka tapauksessa vaikka paino nyt nousisikin hetkellisesti, niin sillä ei ole merkitystä.
Nyt pitääkin sitten palata ruotuun ja alkaa suunnittelemaan aterioita ja laskemaan kokonaiskaloreita. Tavoitteena on 1600kcal/päivä ja siihen pyrin parhaimpani mukaan. Olen jo kesästä asti joutunut välttämään kanaa, kalkkunaa ja kalaa (selkeä k-allergia :) ) johtuen näistä epämääräisistä ylävatsakivuista, mutta ajattelin nyt rohkaistua ja tehdä ruokailukokeiluja myös näillä tuotteilla. Olen aika varma että nämä sappiongelmat olivat syynä myös näiden ruokien sopimattomuuteen.

Leikkaus

Huomenna vihdoin pääsen sappikivistäni eroon. Vaikka leikkaus jännittää kovasti, niin tunne on kyllä helpottava. Odotan melkoisesti että saan aloittaa normaalin ruokavalion. Viimeksi eilen oli taas kipukohtaus ja ruokana oli keitetyt perunat sekä "nakut" jauhelihapihvit. Pihveissä ei siis ollut mitään muuta kuin jauhelihaa - ei kananmunaa, ei korppujauhoja ei edes suolan ripausta ja silti vaan iski kivut päälle. Hieman silti mietityttää että uskaltaako sitten oikeasti syödä normaalisti, se kipukohtauksen pelko on kuitenkin lujana takaraivossa. Mutta pakkohan sitä on aloittaa kokeilemaan, koska tällaisella ruokavaliolla ei yksinkertaisesti tule pidemmän päälle toimeen. No palaan sitten asiaan, kun leikkauksen jälkeinen elämä on lähtenyt käyntiin :)

Voihan sappikivet

Tällä hetkellä ravitsemukseni on niin päin prinkkalaa, kun olla voi. Olen kärsinyt viimeisen 17 vuorokauden aikana 10 sappikipukohtausta, jotka aiheutuvat milloin mistäkin ruuasta. Tiedän että pitää välttää tuoreita vihanneksia, kaalia, käristettyä ja rasvaista ruokaa ym. mutta itsellä kun kipukohtaukset ovat tulleet myös miedoista ruoka-aineista. Lisäksi allergiani rajoittavat syömistä entisestään, toki sen asian kanssa olen jo tottunut elämään. Viime päivinä ruokavalioni on ollut kaurapuuroa, vaaleaa paahtoleipää sekä vauvojen soseruokaa. Sanomattakin on selvää etten tällaisella ruokavaliolla voi olla kovin kauaa. Viimeksi ollessani ensiavussa kivun hoidossa minulle tehtiin ylävatsan ultraäänitutkimus, jossa siis sappikivet todettiin. Ja samointein minut laitettiin leikkausjonoon (toivottavasti kiireellisenä).

Minulla on ollut jo aikaisemmin ylävatsakipuja, jotka alkavat n. 2h ruokailun jälkeen ja menee ohitse 2-3 tunnin kuluttua. Nämä kivut ovat olleet ihan eri luokkaa kuin viimeaikaiset. Minulle tehtiin tämä ultraääni loppukesästä, jolloin mitään ei löytynyt. Tämän jälkeen on tehty sekä gastroscopia että kolonoscopia, joissa kummassakaan ei näkynyt mitään erityistä. Mutta nyt siis näkyi paljon sappikiviä.

ENE-dieetti altistaa sappikiville ja aloitin tämän dieetin vasta ultraäänen jälkeen, joten on kaiketi mahdollista että silloin niitä kiviä ei ole ollutkaan. Tutkimuksen tehnyt lääkäri tosin meinasi ettei ne kivet muodostu näin nopeasti. Joka tapauksessa nämä pahat sappikivut alkoivat pari viikkoa ened:in lopettamisen jälkeen. Aluksihan en edes tajunnut kipujen olevan sappikipuja, vaan luulin niiden olevan "jotain lihasperäisiä" tai "rintaranka on jumissa"-tyyppisiä. No ei sitten ollut sellaista kipua. Tuota ultraääntä olen pohtinut, että kuinkahan paljon vatsan alueen rasva vaikuttaa ultraäänen kulkuun, josko sen vuoksi on sappikivet jääneet näkemättä ensimmäisellä kerralla?

Jos nyt jotain positiivisuuden murenia haetaan tästäkin asiasta, niin painohan on sitten pudonnut helposti. Tosin aivan liian kovaa tahtia - 2kg neljän viimeisen päivän aikana ja edellisen 10 päivän saldo on -3,7kg. Niin hienolta kun se lihavasta ihmisestä kuulostaakin, niin silti ymmärrän ettei näin voi jatkua. Ei kenenkään elimistö kestä tuollaista pudotusta ja tällaisella ruokavaliolla.