Juuri sellaista tämä mun laihduttamiseni on tällä hetkellä. Päivän tai pari pystyy olemaan kuosissa ja sitten taas lipsahtaa. Mitään rajuja ylilyöntejä ei ole tullut mutta sellaista ärsyttävää pikku napostelua ja huonoja valintoja. Tänäänkin töissä kalorimäärät olivat suurinpiirtein samat kuin välipalalla normaalisti, eli noin 200kcal. Mutta se mitä mä söin olikin sitten suklaapusu ja pieni pala kahvikakkua, joiden yhteiskalorit olivat suurinpiirtein 197. Eli ei siis kalorimäärää tuijottaen mitenkään katastrofi, mutta laadullisesti sitten sitäkin enemmän.
Ystävänpäivänä kävimme mieheni kanssa ravntolassa syömässä ja koska tämä on niin harvinaista herkkua että kahdestaan jossain käymme, niin eihän silloin nipistellä ruuan kanssa. No sinä päivänä tulikin syötyä varmaan kolmen päivän kalorit :) no ehkä ei ihan, mutta paljon kuitenkin. Ja sehän on selvä että paino nousi tämän seurauksena, nyt puntarissa on sitten 84kg. Toinen itsestäänselvyys on tietenkin että normaalipainoisella miehelläni paino ei heilahtanut mihinkään. Tämä on kyllä niin mysteeri, että miksi ylipainoisen ihmisen kroppa reagoi välittömästi, jos kalorimäärät paukkuu punaiselle. Ja miksi ihmeessä normaalipainoisen ihmisen kroppa ei reagoi näin? Ja meidän tapauksessa kulutuksessakaan ei ole mitään hirveitä eroja. Kyllähän se niin on että huonojen elämäntapojen lisäksi yhtä osaa meidän lihoamistaipumuksessamme säätelee geeniperimä jonka vaikutukseen emme voi puuttua.
Huomenna on ensimmäinen painonhallintaryhmän jälkeinen virallinen punnitus työterveyshuollossa. Hieman jännittää että millainen lukema sieltä tulee, mutta ehdottomasti olen tyytyväinen että tällainen mahdollisuus ulkopuolisen tahon painokontrolliin on olemassa.
Ehkä tämä bambi tästä vielä jaloilleen pääsee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti